Aika lentää tekemällä ei mitään

Päättelin jengin kommenteista, että olisi aika kirjoittaa kuulumisia ja jep, onhan viime kerrasta jo vierähtänytkin tovi! Elo tällä välin on ollut mielenkiintoisen tasaista -ei hurjaa biletystä, ei ympäripyöreitä työpäiviä, ei ansioluettelon printtaamista sadoittain. Ei mitään sellaista, vaan ihan vain olemista.

Melbourne on kaunis kaupunki, ja auringon paistaessa upea sellainen! Ihmiset ovat iloisia sadesäälläkin, mutta lämpötilan noustessa hymyjä näkee vieläkin herkemmin -se on ainakin maailmanlaajuinen ilmiö ;) Päivät kuluvat leppoisasti, aamulla kahvia paikallista aamulähetystä katsoen. Sitten lenkille merenrantaan, tai jotain kotiaskareita. Puolenpäivän aikaan lounasta, sitten joko kaupungille tai lähikirjastoon, vähän työpaikkojen katselua, ja lopulta takaisin "kotiin" jossa loppuilta menee telkkaria katsellen ja elämää suuremmista asioista juoruten (top 5: sää täällä/Suomessa, jonkun sukulaisen kuulumiset, millä tasolla ollaan Juice Cubes/Candy Crushissa tai miten Clash of Clans -pelissä menee, millon syödään, mikä reality alkaa ja millä kanavalla). 

En siis voi valittaa, en ollenkaan. Silti pikkuhiljaa levottomuus alkaa nostaa päätään ja touhottaja-Anu kaipailee jotain tekemistä. Tästä vakavina merkkeinä huomioitakoon, että siivoan jotain joka päivä kämpillä. Ja luin innokkaasti jalkapalloilija Zlatanin elämänkerran (joka oli kyllä törkeän hyvä, vaikken niistä seuroista, liigoista saati rangastuspotkuista pahemmin ymmärtänytkään). Ja tulipa koettua sekin, etten jaksanut enää rannalla maata!! (Tosin se saattoi olla vain hetkellinen oireyhtymä joka johtui koko päivän kestäneestä känkkäränkkätuulesta.) Ja olen taas viimeaikoina jaksanut käydä juoksentelemassakin, vauhdilla voitettaisiin korkeintaan taaperoiden 100m kilpailu, mutta silti!

Viime päivinä joulun lähestyminen on alkanut vihdoin näkymään täälläkin. Tien varsiin ja katujen päälle on ilmaantunut joulukoristeita, marketissa joka toinen laulu on jouluaiheinen (jep ihan sama mitä sanotte, mun mielestä niitä on kiva kuunnella!), mainoksissa muistutellaan lahjoista joka käänteessä ja joulupukkeja voi bongailla hyvin hämmentävissä paikoissa. Joulufiilis on tulossa siis täyttä vauhtia, vaikkei lumesta ole tietoa ja tuskailen lähinnä sopivan aurinkorasvan etsinnän kanssa. Tänään sain neronleimauksen tuoreista pipareista, huomenna siis on edessä retki kauppaan aineiden hakuun ja Kokki Kolmosen keittiö pääsee valloilleen ;) Piparimausteseosta täällä ei (ylläri) myydä, joten jos joku tätä lukeva osaa kertoa pomeranssikuoren korvikkeen tai sen englanninkielisen vastineen (bitter orange?) niin otan vihjeet mielellään vastaan.. ;) Yhdet joulunavaus juhlat olisi ollut tänään, mutta jätin väliin vesisateen vuoksi -ehtiihän niitä joululauluja kuulemaan.. :D eiköhän se joulufiilis tule muillakin keinoilla...

Työnhakuun en ole vieläkään oikein kunnolla paneutunut, liekö laiskuus suurin syy tai se, että voin asua edelleen tässä Katin luona. Verkkoja on kuitenkin vesillä vähän joka suuntaan, joten katsotaan nyt jos jostain jotain ilmaantuisi. Edelleen olisi tavoiteena hypätä Sydneyyn uudeksi vuodeksi, joten rahaa olisi hyvä kohtapuoliin tienata :P Ja tällä viikolla vahvistui myös, että Linda (se jonka tapasin alunpein Losissa) tulee kans WH viisumilla tänne tammikuussa!! Jihaa!! Joten pienimuotoista humputtelua voi olla viimeistään ensi vuonna tiedossa.. ;) 

Semmoista tällä erää. Arkisista asioista nauttimista, kirjojen lukemista, nettiyhteyden perässä juoksemista ja kaupungin sykkeestä nauttimista. C'est la vie!