Lämpötilan viilentyminen ei välttämättä ole niin paha juttu -täällä en kyllä ole voinut edes astua ulos ilman, että vaatteet on litimärät hiestä. Ainoat ulkoisesti käytetyt "aineet" ovat olleet aurinkorasva ja kosteusvoide -meikit, hiuslakat ja muut turhakkeet ovat saaneet olla rauhassa laukussa ;)
Mutta niin, mitä on tullut tehtyä? Viimeinen viikko viuhahti ohi kuin varkain. Keskityin löhöilyyn ja hengailuun Lindan ja perheen kanssa -ei voi valittaa! Viikon aktiviteetit keskittyivät syömiseen, löhöilyyn altaalla ja nukkumiseen. Keskiviikkona käytiin sisämaassa Ubudissa, jossa reissun kohokohta oli apinametsä (joka oli kyl hauska, vekkuleita otuksia noi apinat). Safkapaikoista voin suositella Nauhgty Nuri's ravintolan suussa sulavia ribsejä, ja Nirvana raflaa, jossa ruoka oli suht edullista ja hyvää.
Eniten tästä paikasta jää mieleen turismin selkeä vaikutus paikalliseen elämään -ero turismialueilla ja "paikallisten" alueilla on räikeä. Turistialueilla voi syödä ruokaa joka puolelta maailmaa, bilettää eurooppalaisen musiikin mukaan, shoppailla käsittämättömän turhaa krääsää törkyhinnoilla ja ostaa kulman takaa ihan mitä tahansa (mikäli kauppiaiden huuteluihin on uskominen).
Jokaisessa tarjouksessa on rahastuksen makua, valkoihoiselta yritetään ottaa rahat pois keinolla millä hyvänsä. Pienellä tinkaamisella hinta putoaa yleensä kolmasosaan -vaikka toisaalta tekee pahaa tingata eurooppalaisittain ok hinnoista, jossain kohtaa sitä vain tympiintyy ilmiselvään rahastukseen.
Mutta niin kai se on, että valtaosa näiden elannosta tulee turismista. Ei tarjontaa olisi ilman kysyntää, eikä turisteja yritettäisi rahastaa jossei joku ole joskus maksanut pyydettyjä hintoja.. Ja onhan osa turisteista auttamatta omaa luokkaansa, esimerkiksi joka toisella aussimiehellä on päällä valkoinen hihaton Bintang (kaljamerkki) Bali paita -ihan oikeesti on se ollut ihan pakko ostaa? ;)
Pikkuisen panikoiden oon kyllä ohimennen kuunnellut aussien englantia, saa nähdä tuleeko ensimmäistä kertaa kunnon kielimuuri vastaan ihan englanniksikin ;) Paikallisten kanssa sen on vielä ymmärtänyt, vaikka osaa nekin kysyä mistä olen kotoisen (puolella silmät pyörii kuin flipperipallot koittaessa keksiä missä Suomi oikein on), sitten kysytään matkustanko yksin, tykkäänkä bilettää, miksi mies ei ole mukana, sitten miksi miestä ei ole. Täytyy myöntää, loppuajasta olen alkanut viihdyttämään itseäni keksimällä hieman eri vastaukset joka kerta :P Harvoin muilla sanoilla edes on väliä, tuntuu, että "jees" ja "nou" vielä ymmärretään, sitten kuulija lähes aina tippuu kärryiltä.. :)
Summa summarum, kyllä mä tämne uudestaan tulen jos vastaan tulee mahdollisuus. Viimeinen päivä tullee kulumaan rannalla tai hotellin uima-altaalla maaten ja nauttien jouten olosta. Ehkäpä ensi blogissa mulla on taas jotain kerrottavaakin, kun pääsen Down Underiin :P
Tsemppiä marraskuun päiviin ja muistakaa ilmoitella itsestänne ❤
Terveisin
Nenämalli
(palanut nenä ei ole vieläkään parantunut)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti